Asiakaspalvelumme saa päivittäin vastata kysymykseen: mitä verkkotunnuksia meidän kannattaisi rekisteröidä? Tästä rohkaistuneena päätimme koostaa aiheesta pienen tietopaketin yritysten käyttöön. Asiakaspalvelumme avustaa mielellään oikeiden domainpäätteiden valinnassa juuri teidän yrityksellenne, joten jos kysymyksiä aiheesta herää, älä epäröi olla yhteydessä.

Ennen kuin käsittellään tarkemmin itse pääaihetta, olisi hyvä pohtia miksi verkkotunnuksia rekisteröidään.

1) Verkkotunnus tulee kotisivujemme ja sähköpostiemme osoitteeksi ja sitä käytetään markkinoidessa yritystämme. Tämä on hyvin selkeä syy rekisteröidä verkkotunnus. Usein lisäksi myös yrityksen tarjoamille tuotteille perustetaan omat kotisivut yrityksen kotisivujen rinnalle.

2) Verkkotunnuksella halutaan suojata yrityksemme tai tuotteidemme nimet. Harmittaako, jos kilpailija rekisteröi yrityksesi tai tuotteesi nimellä kulkevan ja vapaana olevan .com -verkkotunnuksen? Tästä hyvänä esimerkkinä paljon mediassakin esillä ollut www.helsinkigarden.fi.

3) Yksi yleinen syy rekisteröidä verkkotunnus on sijoittaminen. Keksitkö vapaana olevan verkkotunnuksen, jonka arvo muutamien vuosien päästä voi olla satoja tuhansia euroja?

4) Vapaana olevien omaan bisnekseen liittyvien yleisnimien rekisteröinti hakukonenäkyvyyden parantamiseksi. Hakukoneoptimoinnissa domainosoite on hyvin tärkeässä roolissa, kun puhutaan hakukoneen arvostuksesta hakusanaa kohtaan. Kokeile vaikka Googlella hakusanoja "remontti helsinki" , "asianajotoimisto" ja "tanssikoulu" - kohtuullisen hyviä tuloksia maksuttomissa hakutuloksissa.

No mitä meidän kannattaa rekisteröidä?
Nyrkkisääntönä voidaan pitää seuraavanlaista jaottelua:

Kotimaan markkinoilla toimivalle yritykselle suosittelemme pääverkkotunnukseksi kotimaista .fi-verkkotunnusta ja siihen toissijaisesti rinnalle ainakin .com , .net ja .eu -päätteet. Toissijaisista verkkotunnuksista tehdään ohjaukset .fi-päätteelle, jolloin kotisivut aukeavat ja sähköpostiohjaukset toimivat kaikilla päätteillä.

Kansainvälisesti toimivalle yritykselle suosittelemme pääverkkotunnukseksi joko .com- tai .eu-päätettä ja siihen rinnalle toissijaisesti ainakin .fi- ja .net -päätteet.

Se mitä tulee ennen päätettä riippuu paljon toiminnastasi. Yleisimmissä tapauksessa riittää yrityksen tai brändin nimi - tai lyhennelmä siitä, mutta jossain tapauksissa kannattaa harkita hakukonenäkyvyyden maksimoimiseksi toimintaasi viittaavaa yleisnimeä mikäli yleisnimi on vielä vapaana.

Toimit sitten kotimaassa tai kansainvälisesti, on hyvä muistaa suojata lisäksi tuotemerkit mahdollisimman kattavasti sen varalta, ettei myöhemmin harmita tilanteessa, jossa kilpailija käy buukkaamassa tuotteesi nimellä kulkevia kansainvälisiä verkkotunnuksia.
​
Fi-verkkotunnus voi sisältää 2–63 merkkiä.

Verkkotunnuksessa sallittuja merkkejä ovat:

Tavuviiva-miinusmerkki ei saa olla verkkotunnuksen ensimmäinen eikä viimeinen merkki. Kolmas ja neljäs merkki eivät saa molemmat olla tavuviiva-miinusmerkkejä.

Poikkeuksena kansalliset ACE-muodossa (ASCII Compatible Encoding) olevat verkkotunnukset. ACE-muodossa kolmas ja neljäs merkki saavat molemmat olla tavuviiva-miinusmerkkejä.

Sallittuja kansallisia merkkejä verkkotunnuksissa ovat

Jokainen verkkotunnuksen käyttäjä vastaa rekisteröimänsä verkkotunnuksen lainmukaisuudesta. Verkkotunnus ei saa loukata toisen suojattua nimeä tai tavaramerkkiä. Toisen nimeä loukkaavan verkkotunnuksen rekisteröinyt käyttäjä voi menettää rekisteröimänsä verkkotunnuksen, jos loukatun nimen tai tavaramerkin haltija sitä vaatii.
​
Suosittelemme tarkistamaan ennen verkkotunnuksen rekisteröimistä, ettei verkkotunnus loukkaa toisen Suomen ja EU:n alueella suojattua nimeä tai tavaramerkkiä.
​
Suojattuja nimiä tai merkkejä ovat: